Kuntosalit ovat olleet koko elämäni minua jotenkin lähellä. Olen nähnyt niiden kehityksen, mutta en ole kovinkaan paljoa niihin kajonnut.
1980-luvulla Keski-Suomessa yritin kasvattaa lihaksiani uhmaten itsetuntoani horjuttanutta liikunnanopettajaa. Ei siitä mitään tullut. Ajauduin vain solariumin saloihin. Siinä tulokset näkyivät heti.
1990-luvulla Helsingissä osasin jo tunnetun Töölö Gymin solariumin salaiset ohjeet. Ihmeöljyä vaan, niin ihosta tulee kauniin ruskea. Mitähän nykyaikainen lainsäädäntö sanoisi tuostakin yhdistelmästä?
Silloin en kiinnostunut saliharjoittelusta pätkääkään. Mutta 2000-luvulle tullessa sain idean liittyä ensimmäiseen hienoon kuntoklubiin. Tuttavani oli perustanut Club Housen Vuosaareen.
Siellä kuntosalin ja solariumin ympärille oli rakennettu kokonainen hyvinvointi- ja viihdemaailma: kauneushoitola, ravintola, uima-allas ja tietysti myös yökerho.
Tuohon aikaan tämä viimeinen houkutteli eniten. Tämän ja solariumin yhdistelmä tuli erittäin tutuksi. Ehkä hieman pelottavankin.
Elämäntaparemontin jälkeen Espanjassa ajattelin jatkaa hienostunutta kuntoilua tuplasti hienommassa paikassa kuin entinen Club House. Reserva de Higueron ja Nagomi Spa houkuttelivat.
Oikeasti houkuttimena oli kylpylä ja hyvä ravintola. Kuntosali oli luonnollisesti hieno, autolla pääsi hyvin parkkihalliin ja omaehtoisen treenin jälkeen sujahdin nopeasti kylpylän puolelle.
Siellä kymmenet eri vesihieromalaitteet hellivät kehoani. Siihenkin turtui. Melkein kaikkeen paitsi jalkapohjahierontaan.
Valokuvaaja sai puhuttua minut toiseen kuntosaliin. Se on tavallinen, ei turhan luksus. Hyvällä paikalla lähellä omaa työpaikkaa. Ja sen omistaa yli 70-vuotias englantilainen bodari. Varmaan joku MM-mies.
Olen kuullut joitakin huhuja tästä. Tällä salilla on töissä personal trainerini Maria. Hän on laiha ja hento, mutta yllättävän vahva. Ja ennen kaikkea tehokas.
Marian pakottamana olen aloittanut kokonaisvaltaisen ja ohjatun treeniohjelman. Minulla on nyt tavoite, jota kohti suuntaan.
Olen vihdoinkin tajunnut, että en kilpaile toisten kanssa. Hoidan ja kehitän omaa kuntoani itseni takia. Sen tajuaminen on arvokas oivallus. Varmaan ainakin miljoonan euron arvoinen. Maria antoi sen minulle. Ehkä myös valokuvaajakin.
Tällainen lottovoitto ei tule ilmaiseksi. Perjantain PT-tuntini jälkeen lähdin seuraavana aamuna Brysseliin.
Lentomatkan jälkeen ihmettelin vähän jalkojen puutumista. Ajattelin sen johtuvan lennosta. Illalla en saanut farkkuja pois jalasta, nukuin hyvin.
Sunnuntain linkkasin pitkin asuntoa ja skippasin monta tapahtumaa, jotka olivat kävelymatkan päässä. Koin, millaista olisi olla vanha. Aloin pelätä vanhuutta.
Kuuman kylvyn, Buranan ja hyvän yöunen jälkeen lähdin takaisin kohti lentoasemaa ja Costaa. Vanhuus ja linkkaus oli kadonnut. Tunsin itseni vahvaksi.
Eläköön elämä ja kuntosali!
Markus Aho
Loading ...
Lisää kommentti