Kävin jokunen viikko sitten valokuvaajan kanssa Euroopan parlamentin vierailukeskuksessa, Parlamentariumissa.
Paikka kertoo aivan uudella tavalla Euroopan Unionin syntymisen, parlamentin toiminnan ja sen nykyhetken haasteet. Emme olleet ainoita vierailijoita, sillä meitä aikaisemmin siellä oli käynyt 1,5 miljoonaa vierailijaa.
Yhdentynyt Eurooppa on saavuttanut jalansijan. Välillä mietin sen merkityksellisyyttä. Onko tuo massiivisen byrokratian huipentuma ihan turhaa? Silkkaa tyhmyyttä, joka vie jokaisen kansakunnan varat.
Ehkä on, ja ehkä ei. Varmaa on se, että reilut sata vuotta sitten elimme kurjissa olosuhteissa. Kansakunnat näkivät nälkää, pienet sodat riehuivat Euroopassa. Oli ennalta-arvaamatonta ja turvatonta.
II maailmasodan jälkeen ihmiset tulivat hieman järkevimmiksi. Halusimme rauhaa. Ehkäpä juuri rauhanylläpitäminen on Euroopan yhteisen liiton tärkein tavoite.
Rauha on tuonut myös taloudellista kehitystä. Tämän me olemme nyt nähneet, emmekä varmastikaan halua takaisin sadan vuoden takaisiin olosuhteisiin.
Parlamentarium on myös hieno multimediakokonaisuus, joka on viety teknologisesti äärimmilleen. 2000-luvun alussa olin suunnittelemassa Suomen eduskunnalle omaa virtuaalista maailmaa. Silloin Suomen valtiopäivälaitos oli ensimmäisiä, joka mallinsi koko lainsäädäntöprosessinsa.
Me teimme sen hauskasti. Rakensimme pelin, jolla käydään tämä prosessi läpi. Siinä pitää olla tietoa, mutta myös reaktiokykyä ja huumoria. Samalla tavalla kuin oikeassa poliittisessa työssä.
Tuo nykyisinkin Eduskunnan kansalaisinfossa oleva pelimme on vain pienen pieni palanen Brysselin Parlamentariumin multimediaimperiumia.
Multimedia on tullut myös asuntokauppaan. Yhä useammin voimme ihastella moni kauniita kohteita videoiden, 3D-mallinnusten ja äänimaisemien kautta. Ne luovat tunnelmaa ja mielikuvia, mutta usein ne ovat vain illuusiota.
Parasta on kuitenkin autenttinen kohtaaminen, ainakin täällä Aurinkorannikolla.
Markus Aho
Loading ...
Lisää kommentti