Flamencon opiskelu kestää kauemmin kuin lääkäriksi kouluttautuminen. Itselleni se oli vaikeinta, mitä olen löytänyt, siksi jäin siihen koukkuun, kertoo espanjalaistunut flamenco-tanssija Kati Vyyryläinen. Hän on nyt asunut ja työskennellyt 15 vuotta Sevillassa.
Upea Kati Vyyryläinen, taiteilijanimeltään Zingara, aloitti flamencon tanssimisen 22 -vuotiaana työskennellessään jo silloin tanssijana Suomessa. Hän oli tanssinut lattareita lapsesta asti, joten tuntuma ei ollut aivan uusi. Nuoruuden telinevoimistelu- ja kilpaurheiluharrastukset antoivat osaltaan hyvän pohjan vaativan tanssilajin omaksumiselle.
– Flamencoa koskevan tiedon kartuttaminen vie enemmän aikaa kuin sen tekniikan opiskelu, Kati toteaa.
Opiskelua tarvitaan siksi, että kaikki tanssijan improvisointi ja spontaanit liikkeet perustuvat flamencon ajatusmaailman, rytmiikan ja falsetan eli kitaristin soolon tuntemiseen.
Flamencossa on useita eri tyylilajeja, kaikkiaan noin 70. Ne poikkeavat toisistaan rytmiltään ja melodioiltaan sekä sisällöltään eli karakteriltaan. Tanssijan on tunnettava erot, jotta löytää kunkin kappaleen luonnetta oikein ilmaisevan tyylin. Lisäksi tanssijan on tunnettava koodit, joiden kautta kitaristi ja tanssija kommunikoivat.
– Täytyy tietää, mihin asti laulu vie, ja mihin lopettaa, Kati yksinkertaistaa.
Katin omia suosikkeja flamencon lajeista ovat muun muassa solea ja alegría.
– Minulla on monia mielilajeja, kaikilla on hetkensä.
Sevillaan
Kati itse teki aikanaan rohkean vedon ja muutti nuorena flamenco-tanssijana suoraan lajin kuumaan ytimeen, Sevillaan, oppiakseen lisää ja saadakseen työtilaisuuksia.
– 14 vuotta sitten ulkomaalaisen oli aika vaikeaa päästä flamencopiireihin mukaan ja saada mahdollisuuksia. Kaikki eivät sitä välttämättä jaksa. Pari ensimmäistä vuotta paine on todella kova, Kati kertoo.
Hänelle suurin haaste tuossa tilanteessa oli löytää itsestään tarvittava rohkeus näyttääkseen, mitä osaa. Taso oli ja on todella korkea ja kilpailu töistä sen mukaista.
– Vaikeaa oli myös irtautua siitä, mihin oli tottunut. Vaihtaa konseptia. Täällä asioita ei tehdä, kuten Suomessa.
Flamencon maailma Sevillassa on hänen mukaansa sekä hauska että vaikea.
– Siinä on myös jotakin mafiatyyppistä, hän toteaa.
Yhteinen juttu
Suurin virhe, mitä flamenco-tanssija voi tehdä, on Katin mukaan se, ettei kuuntele ja seuraa musiikkia.
– Täytyy olla respeto, kunnioitusta laulajaa ja kitaristia kohtaan, jotta voi aksentoida oikein. Kyse on yhteisen jutun löytämisestä, vaikka ei olisi koskaan ennen työskennellyt yhdessä, Kati summaa.
Hyvältä flamenco-tanssijalta vaaditaan erittäin hyvää sävelkorvaa ja rytmitajua. Lisäksi on oltava valmis opiskelemaan jatkuvasti sekä tekemään paljon töitä.
– Jalkojen nopeus on tärkeää. Jos sitä ei pidä jatkuvasti yllä, se kyllä katoaa.
Kati tanssii myös itämaisia tansseja, joita hän on kiertänyt esittämässä Marokkoa, Dubaita ja Libyaa myöten. Hänen mukaansa eri tanssilajit tukevat toisiaan hyvin.
– Mutta niissä on sen verran erilaiset energiat – flamencossa maskuliininen, itämaisessa feminiininen – ettei niitä voi tanssia samana päivänä, hän huomauttaa.
Tyylilajista riippumatta voimakasluonteista flamencoa tuskin voi harrastaa saati tanssia työkseen ilman, että se vaikuttaa ihmiseen. Myös Kati sanoo muuttuneensa ihmisenä lajinsa mukana. Se on antanut hänelle paljon luonteenlujuutta.
– Se Antaa voimaa, päätöskykyä, tahtoa ja itsetuntoa. Enää kukaan ei hypi silmille. Se on johdattanut myös kokeilemaan omia rajojani. Flamenco on minun elämässäni aika monen hyvän asian takana, Kati sanoo.
La Zingara esiintyy ensi lauantaina (10.2.2018) Fuengirolassa Ravintola Kukossa. Häntä säestää kitaristi/laulaja David Manzano sekä maineikas flamenco/jazz -pianisti El Tano.
Tiina Piha
Lisää kommentti