Juoksuttaako?

Suomalaisen juoksukulttuurin asiantuntijat Matti Skutnabb ja Harri Hänninen tunnistavat Aurinkorannikon suomalaisissa tarpeen yhteisölliselle liikkumiselle. Ratkaisuna muhii ajatus juoksukoulusta.

Juoksuaktiivi Matti Skutnabb on viime talvina suunnannut Espanjaan aurinkoisten lenkkikelien perässä. Hän löysi harjoitusseuraa Mijasin hippodromin urheilukentältä, missä hän päätyi mukaan paikallisen yleisurheiluseuran harjoituksiin.

Kahdenkymmenen euron kuukausimaksulla seura tarjoaa urheilijoille oikeuden kentän ja välineiden käyttöön sekä ammattitaitoiseen valmennukseen.

– Kentällä harjoittelevat sulassa sovussa juniorit ja seniorit. Kerran vetotreenissä kysyin 14-vuotiaalta tytöltä, että mitäs vauhtia mennään, niin hän kertoi juosseensa kasisatasen aikaan 2.10, Skutnabb naurahtaa.

Skutnabbin tavoitteet ovat Málagassa syyskuussa järjestettävissä veteraanien yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa.

– Siellä on tarkoitus startata 400 ja 800 metrin juoksuissa sekä 400 metrin viestissä. Nyt kun kisat ovat Málagassa, voidaan paikalle odottaa jopa lähes 200 suomalaisosallistujaa, Skutnabb uumoilee.

Juoksutapahtumista vauhtia

Skutnabb on saanut muutamaksi päiväksi lenkkiseuraa Aurinkorannikolla lomailevasta Harri Hännisestä, jonka yleisurheiluväki tuntee paitsi 90-luvun arvokisamaratonarina myös Juoksija-lehden toimitusjohtajana.

Työnsä vuoksi Hänninen on seurannut juoksuharrastuksen kehitystä aitiopaikalta. Hän tietää esimerkiksi, että suomalaisissa urheilukaupoissa myydään tällä hetkellä enemmän juoksukenkiä naisille kuin miehille.

Skutnabbilla on puolestaan kokemusta espanjalaisestakin juoksukulttuurista. Hän on osallistunut myös paikallisiin juoksutapahtumiin.

– Varsinkin pienissä juoksutapahtumissa on täällä vielä paljon kehitettävää. Lisäksi tapahtumajärjestäjien ja viranomaisten välinen yhteistyö on yhä lähtökuopissaan, eikä täällä päästä viemään juoksureittejä aitiopaikoille, tietää Skutnabb.

Miehet toteavatkin yhteen ääneen, että suomalaiset juoksutapahtumat pärjäävät kansainvälisessä vertailussa.

– Laadukkaassa tapahtumassa pitää ensin olla perusasiat kohdallaan, eli reitti tulee olla huolella mitattu ja merkattu ja huollon tulee pelata. Näissä Suomessa ollaan ihan kansainvälistä kärkitasoa, Skutnabb tuumii.

– Omia ennätyksiä kannattaa lähteä rikkomaan Suomen tapahtumiin, vaikka Paavo Nurmi Marathonin tasaiselle reitille, Hänninen lisää.

Juoksukoulu Aurinkorannikolle?

Skutnabb paljastaa, että hän on muutamien treenikavereidensa kanssa pyöritellyt ajatusta suomalaisten omasta juoksukoulusta Aurinkorannikolla.

– Täällä on paljon passiivisia tapahtumia, joissa vain istutaan. Yhteisöllisen liikunnan ja aktiivisuuden kaipuu on selvästi havaittavissa.

Toistaiseksi harjoituskaverit ovat työstäneet ideaa nimellä juoksukoulu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikista tarvitsisi tulla juoksijoita.

– Tärkeää olisi, että on yhteisö, joka kannustaa liikkumaan ja jonka mukana voi tutustua tämän alueen upeisiin liikuntamahdollisuuksiin. Harva edes tietää, miten mahtavia lenkkireittejä maaseudulla ja vuoristossa kulkee, ja miten helposti niihin oikeastaan pääsee, Skutnabb pohtii.

Lisäksi juoksukoulu tarjoaisi apua esimerkiksi oman juoksutekniikan tarkastamiseen.

– Moni kaipaa apua tekniikan kanssa. Kun tekniikka on kunnossa, vältytään vammoilta.

Parhaillaan porukka kokoaa ajatuksia sekä etsii yhteistyökumppaneita, joiden voimin homma saataisiin käyntiin jo tämän vuoden puolella.

– Yhteisliikunnan lisäksi tarjolla voisi olla esimerkiksi erilaisia luentoja. Kaiken ydin olisi saada kipinä syttymään, jotta jokainen löytäisi pikkuhiljaa oman liikunnan ilonsa.

Ennen juoksukoulutoiminnan alkua Hänninen ja Skutnabb antavat juoksuharrastusta aloittaville kallisarvoisen ohjeen, jota ei voi liikaa toistaa.

– Maltti on valttia. Juoksu on hieno ja tehokas harrastus, mutta monella se tyssää liian rajuun aloitukseen, josta seuraa helposti kuormitusta tai kipua. Aluksi kannattaa ehdottomasti vuorotella kävelyä ja juoksua, ja vasta pikkuhiljaa lisätä tehoja.

Marena Ahonen