Lavojen konkarit: ”Tanssimusiikki ei kuole koskaan”

Komeaääniset ja -raamiset kaimat Rainer Friman ja Rainer Bollström vierailevat Fuengirolassa Raikut lavalla -keikkojen merkeissä.

– Tämä on erittäin hieno kaupunki, olen ollut täällä jo 2000-luvun alussa. Tämä on julkisuuden henkilöillekin hyvä paikka, sillä halutessaan pystyy piiloutumaan, Friman kehuu Fuengirolaa.

Samaa mieltä on Bollström, joka kertoo esiintyneensä aikoinaan Fuengrirolan MaiTai-ravintolassa ja Radio Finlandiassa.

-Paljon täällä on tuttuja tämän kautta, hän sanoo.

Bollström tunnetaan kenties vielä paremmin Kanarian saarten suomalaisten keskuudessa, sillä hän on tehnyt Teneriffalla keikkoja jo 80-luvulla. Siellä tuttuja lavoja ovat muun muassa Kippis-baari ja Scandic. Playa del Inglesiin hän palasi Graniitti-yhtyeensä kanssa tänäkin vuonna.

-Tammikuussa minulla oli 18 keikkaa (Playa del) Inglesissä.

Bollström on julkaissut kaikkiaan yhdeksän albumia ja hän juhlii parin vuoden kuluttua 30-vuotista taiteilijataivaltaan.

Friman yllätti

Raikut lavalla on Rainer Frimanin 40-vuotistaiteilijajuhlakiertue. Myös kirjailijana ja toimittajana mainetta saanut Rainer Friman tuli tunnetuksi vuoden 1986 Tangomarkkinoilta, jossa hänet kruunattiin ensimmäiseksi tangoprinssiksi. 1990-luvun vaihteessa hän lukeutui kirkkaasti Suomen menestyneimpien mieslaulajien joukkoon.

-Yllätin, kun rupesin tekemään iskelmää heti sen jälkeen. Toin twistin takaisin Suomeen, Friman mainitsee.

-Kesällä on tiedossa enemmänkin keikkaa, mutta pappa ottaa jo rauhallisesti, vuoden päästä vapaakirkon pastorintutkinnon suorittava Friman leppoistelee.

Friman paneutui vuosina 2004–2006 pelkästään hengellisen työn tekemiseen, minkä jälkeen hän palasi takaisin iskelmämusiikin pariin.

-Musiikki on musiikkia. Minua kutsuvat kirkot ja tanssilavat, hän toteaa. Joitakin ihmisiä tämä voi häiritä, mutta minulle se ei ole ongelma.

Kaikki loksahti

Pyynnöstä miehet heittäytyvät hetkeksi pohtimaan, miksi romanit ovat menestyneet Suomessa nimenomaan tanssimusiikin saralla niin hyvin. Varsinkin vuodet 1990–1995 olivat meillä musiikillisesti romanien kulta-aikaa.

-Olemme toki heimona musikaalisia, mutta esimerkiksi Unkarin romaneihin verrattuna emme vielä mitään.

1990-luvun alkupuolella Rainer Frimanin ohella mainetta niittivät muun muassa Pelimannet, Jasmin ja vuonna 1993 tangokuninkaaksi ensimmäisenä romanina Sebastian Ahlgren.

-Silloin kaikki loksahti kohdalleen. Pelimannet, Kyösti Roth ja Erno Enroth, meille Gipsy Kings -tyyppisen musiikin ja myivät ennätyksellisiä määriä, parhaimmillaan myytiin 250 keikkaa viikossa. Sebastian Ahlgren taas oli vuosisadan ääni.

Yleisö muistaa

”Raikut” ovat olleet yksissä miehin lavalla toissavuodesta alkaen.

-Työskentelin Iisalmessa hotelli Runnin musiikkipäällikkönä ja hotellipastorina, ja tapasimme Rainerin (Bollström) kanssa siellä. Oli nätti päivä, ja vitsailtiin, että lähdetään yhdessä keikoille. Siitä se lähti, Friman kertoo.

Miesten yhteiskeikalla kuullaan taattua tanssimusiikkia, jossa kumpaisellakin lavakonkarilla on yhteisen setin lisäksi myös oma osuutensa. Yleisöstä ei ole miesten mukaan ollut puutetta.

-Ihmiset muistavat Rainerin, he ovat seurustelleet ja tanssineet siihen aikaan, kun Rainer (Friman) oli lavojen kingi, Bollström sanoo. Mutta etelän lavoilla käyvät jopa kaksikymppiset.

Lauantaitanssit takaisin

Konkarit ovat huolissaan lavamusiikin asemasta Suomessa.

-Televisioon pitäisi saada Lauantaitanssit takaisin – tai vastaavanlainen ohjelma, jotta nuorempikin sukupolvi näkisi, miten tanssimusiikkia oikeasti esitetään. 60-luvulla ei rautalangalla päässyt mihinkään, vasta Topi Sorsakoski toi iskelmän rautalanka-aikaan. Nyt on sitten räpit ja muut, ja vanhat kauhistelevat puolestaan niitä.

-Mutta tosiasia on että tanssi- ja lavamusiikki eivät kuole koskaan. Kaikenlaiset tositv-ohjelmien tuottamat tähdet sen sijaan tulevat ja menevät, he uskovat.

He toteavat lavojen suosion notkahtaneen siinä vaiheessa, kun ohjelmatoimistot yrittivät houkutella uusia sukupolvia uudentyyppisillä esiintyjillä. Se osoittautui virhearvioksi.

-Sitä ei vanha sukupolvi omaksunut ja sen seurauksena monet lavojen pitäjät joutuivat velkavankeuteen, Friman muistelee.

Lavat siistiytyneet

Sittemmin tanssilavakulttuuri on heidän mukaansa kaiken kaikkiaan siistiytynyt. Lavat ovat nykyisin hienoja keskuksia ja niiden yleisö raitista.

-Suomi-lavoilla ei nykyisin juoda, on aivan vanhanaikaista örveltää ja käydä taskumatilla.

”Raikut” kiittelevät Suomea myös keikkojen aikaistumisesta kautta linjan. Enää ei artisteja tarvitse vartoa puolille öin.

Sen sijaan Espanjan keikkapaikoilla miehet toivoisivat tapahtumanjärjestäjien erityisesti ottavan paremmin huomioon, että tanssiva lavayleisö toivoisi konserttien alkavan nykyistä aikaisemmin.

-11–12 aikaan illalla on meidän yleisöllemme liian myöhäinen aika, he tietävät.

Raikut lavalla -konsertto Bar Koppasissa lauantaina 31.3.