Nukkekoti?

”Hän teki nukkekodin mulle vain, se ei ole paikka miehelle lain” lauloi aikanaan Jarno Sarjanen.

Onkohan miehen malli muuttunut vuosikymmenien aikana, kun jo perustetaan niitä nukkekoteja.

Robotit vaan hoitelemaan hommia ilman poikkiteloista sanaa.

Aika monet naiset ovat alkaneet jo aikoja sitten robotoida elämäänsä hankkimalla pienen yksinkertaisen robotin iltojen iloksi. Miestenhän on pakko panna paremmaksi. Siihen tarpeeseen onkin kehitetty oikein naisrobotti. Kuminen nainen jolla on taipuisa iho, kaunis tukka ja ihanat pikku varpaat.

Hän, vai sanoisinko se, päästää suustaan jopa ohjelmoitua puhetta. Eikä sieltä sitten tule sellaisia ”sammakoita” kuten ”Nyt et lähde kaverien kanssa kaljalle”

Jos ei äijänkuvatus halua edes tällaista robottia kotiin, niin nyt on perustettu sellainen iloinen talo, jossa on valinnan varaa mielen vaihteluiden mukaan. Ei tarvitse mennä käsikynkkää, eikä leperrellä tarkoitushakuisesti. Kotimatkankin voi sitten kulkea ilman kylmää rinkiä.

Hesalaisilla on tässäkin tapauksessa sananmukaisesti etulyöntiasema. Eläköön Nainen ja Mies!

Omituiseen suuntaan ollaan menossa kun luonnollisuus onkin epänormaalia. Siltä se ainakin tuntuu, kun kaikki kummallisuus painaa päälle kaikissa medioissakin. Marginaaliasioille annetaan liikaa tilaa ja aikaa. Tässä pitää kai alkaa järjestelemään normaaliarvojen kannattajien kulkuetta, ettei jäädä jalkoihin.

Kaikilla olkoon sijansa tässä yhteiskunnassa ei siinä mitään, mutta rajansa kaikella. Pitäisi muistaa esimerkin voima lasten kasvatuksessa.

Vesa Uusi-Kilponen