Lainsäätäjät ovat kilpaa keksimässä uusia veroja, jotta meidän lainkuuliaisten veronmaksajien elämä tuntuisi vieläkin ankeammalta. Kaiken huippuna pidän vihreiden uudessa maaseutuohjelmassaan vaatimaa lihaveroa, jolla verotettaisiin kaikkia eläinperäisiä tuotteita. Esitystään vihreät perustelevat ilmastonmuutoksen vastaisella taistelulla.
Tässä vaiheessa on pakko kysyä, laskevatko vihreät sirkat ja muut vastenmieliset ökkömönkiäiset ja korrot lihaksi? Itse en ole moista proteiinipaukkua suuhuni pistänyt, enkä myöskään pistä.
En vaikka olen jo ehtinyt luvata namibialaiselle ystävälleni, että ensi kesänä hänen kotimaassaan maistan varmasti sikäläistä herkkua Mopane-matoa. Siihen mennessä pitänee hankkia lääkärin allekirjoittama todistus vakavasta matoallergiasta.
Vihreät teki esityksensä ilmeisen vakavissaan, mutta onneksi joku osaa vielä ottaa verotuksenkin huumorin kannalta. Vai mitä mieltä olette toimittaja Jukka Ukkolan Suomen Kuvalehteen kirjoittamasta pakinasta, missä hän nostaa esiin pieruveron. Mikä ettei, ilmastoahan nekin päästöt pilaavat, siinä missä lehmien märehtiminenkin.
Vaikka lähtökohtaisesti omassa elämässäni tulevaisuuteen menneisyyden sijaan pyrin katsomaankin, rohkenen silti esittää paluuta kahteen jo edesmenneeseen veroon eli vanhanpiian veroon ja koiraveroon.
Vanhanpiian ja -pojan kovennettua veroa joutuivat maksamaan yli 24-vuotta täyttäneet naimattomat ja lapsettomat kansalaiset. Vero tuli voimaan lailla vuonna 1935 ja poistui vasta 1975. Sen asettaminen uudelleen voimaan poistaisi pidemmän päälle myös itkun siitä, ettei Suomella ole omasta takaa riittävästi työvoimaa meidän tulevaisuuden vanhusten vaippoja vaihtamaan.
Koiravero astui Ruotsissa voimaan vuonna 1800 ja Suomessa annettiin 1878 asetus, jonka mukaan koirista tuli kerätä veroa korvaukseksi kotieläimistä, jotka olivat kuolleet vesikauhuun. Virallisesti koiravero poistui lainsäädännöstä vasta tänä vuonna.
Koiraverosta on helppo loikata Tieteen Kuvalehdessä otsikolla ”Koirat ja kissat ovat CO2-roistoja” julkaistuun ansiokkaaseen artikkeliin. Sen mukaan Yhdysvalloissa on tutkittu, että maan lihankulutuksesta peräti 25 prosenttia menee lemmikkien kitoihin. Tästä taas vapautuu ilmakehään 64 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mikä puolestaan vastaa 13,6 miljoonan polttomoottoriauton päästöjä.
Rohkenen jatkaa rakentavia ehdotuksiani, jotka toteutuessaan lisäisivät yhteistä hyvinvointia ja samalla vaikuttaisivat myös ilmastonmuutokseen. Miksi emme säätäisi koko läntiseen hyvinvointimaailmaan lakia, joka kieltäisi enemmän kuin yhden lemmikkikoiran tai -kissan pitämisen? Näin vähenisivät niin päästöt, paskat kuin potentiaalinen vesikauhukin.
Laki, joka kieltää uusien perheenjäsenien hankkimisen ei olisi edes uusi, onhan sitä noudatettu Kiinassa jo vuosikymmenten ajan. Kiinassa rajoitus tosin koskee lapsia, ei koiria, sillä pitäähän ihmisillä olla lihaa syödäkseen.
Pois se minusta, että minulla olisi jotain koiria ja muita lemmikkieläimiä vastaan. Koreassa vieraillessani olen koiraa jopa syönyt ja maun hyväksi havainnut. Kosovossa työskennellessäni pääsin puolestani ampumaan muutaman villiintyneen karvaturrin ja oikein luvan kanssa. Siellä ei ollut pelkoa siitä, että joku luonnonsuojelija olisi heti niskaan hengittämässä.
Enkä vastusta myöskään ilmastonsuojelua. Kunhan Venäjä, Yhdysvallat, Brasilia, Kiina, Intia, Pakistan ja muut isot maat ryhtyvät talkoisiin ensin, olen minäkin valmis. Jo edesmenneen isoäitini sanoilla pienen Suomen teot ovat sittenkin vain pelkkä hyttysenpaska Itämeressä.
Asko Tanhuanpää
Loading ...
Lisää kommentti