Joulu on monelle yksinäiselle vanhukselle tai sinkulle rankkaa aikaa, jos ei ole paikkaa minne mennä. Itselleni jouluaatto on lähestulkoon yksi päivä muiden joukossa. En ole koskaan ollut jouluihminen eikä mieleeni tulisi koskaan koristella asuntoani jouluisilla härpäkkeillä, mutta eivät ne myöskään minua häiritse enkä niistä ärsyynny.
Monet joulut on mennyt kavereiden kanssa baarissa. Kymmenisen vuotta sitten pelkäsin jopa saavani häädön, kun meidän 15 hengen ryyppyporukka palasi kotiini kovaäänisille jatkoille aattoillan päätteeksi klo 4.30. Onneksi naapurini olivat viettämässä joulua muualla.
Tykästyin aikoinaan amerikkalaiseen jouluun. Aatto vietetään ystävien kanssa munatotin voimalla ja joulupäivän aamulla avataan lahjat perheen kesken. Sen jälkeen tavataan lisää tuttuja.
Ruotsalainen joulu taas on yhtä konservatiivinen kuin suomalainen. Ei herättänyt mitään tunteita.
Pari joulua on vierähtänyt Thaimaassa. Viime vuonna sovin aatoksi tapaamisen ystävättäreni kanssa Bangkokiin. Ensin nautimme drinkselit Banyan Tree -hotelli 61. kerroksessa sijaitsevassa Vertigo-taivasbaarissa ja ihastelimme auringonlaskua, minkä jälkeen suuntasimme Hard Rock Cafen joulujuhliin.
Edellisellä kerralla meitä oli iso ryhmä Krabilla. Söimme suomalaisia jouluruokia rantaravintolan terassilla. Loppuillasta lähetimme muiden länsimaalaisten tapaan taivaslyhtyjä aaton kunniaksi valaisemaan sysimustaa yötä. Vaikuttava näky.
Espanjalainen jouluaatto ainakin Málagan pääkaupungin kaduilla alkaa vasta puolen yön jälkeen, kun baarit aukeavat ja ihmiset tulevat perheen kesken vietetyn päivällisen jälkeen tapaamaan ystäviään. Vanhassa kaupungissa baaria pyörittävän kaverini mukaan aaton ja joulupäivän välinen yö on ainoa koko vuotena, jolloin paikallispoliisi ei puutu aukioloaikoihin.
Tänä vuonna kutsuin itse itseni Kukon joululounaalle, kun kuulin, että työkaverini pöydässä oli yksi paikka avoinna.
Hyvää joulua kaikille miten tai missä sen vietättekin.
Mika Heikkilä
Loading ...
Lisää kommentti